NÄHTÄVYYDET

	Niinisaari
	Hurissalo
	Veskansan Kylät

Virkistävä erämaaluonto seikkailuineen sekä nähtävyydet saavat viihtymään Puumalassa.

Puumalassa on kaksi museota, Liehtalanniemen museotila sekä Sahan museo. Sahan museo sijaitsee Sahanlahdessa, entisen Miettulan sahan alueella, Kalevala Koru Oy:n perustajan Elsa Heporaudan kotimaisemissa. Sahan museo kertoo sahatyöläisten asumisesta ja elämästä 1800-luvun lopulla. Niinisaaressa on Liehtalanniemen museotila, jota viljellään vuosisadan alun menetelmillä. Tilalla on kotieläiminä jo harvinaistuvia maatiaisrotuja. Luontopolulla voi rauhoittua katsellen sinistä Saimaata. Liehtalanniemeen pääsee autolla ja tilalla on hyvä vieraslaituri sekä melojien telttapaikka.

Puumalan museot ja konekiväärikorsu nro 4

Lietveden ja Eteläisen saariston maisematiet esittelevät järviluontoa upeimmillaan. Lietveden huikeita maisemia voi ihailla myös Lietveden näköalapaikalta.

Puumalan luonto on ainutlaatuinen ja monimuotoinen. Sokkeloinen saaristo tarjoaa yllätyksiä kuten Loketon Onkalo Pistohiekalla. Loketonvuoren halkeama on 10-13 m syvä ja 70 m pitkä.

Rakokivet ovat mahtava luonnonnähtävyys Saarijärvellä, Hurissalossa. Siirtolohkareet kohoavat korkeuksiin mäntyisen mäen laella ja muodostavat helmaansa luolan. Keväällä 2005 pystytetyt opasviitat ohjaavat kulkijaa kantatie 62:lta, Reposen lomamökkien risteyksen kohdalta Saarijärventielle.

Puumalan kalliomaalaukset vievät katsojan 5000 vuoden taakse Saimaan esihistoriaan. Kaiken kaikkiaan Puumalasta on löydetty kuusi eri kalliomaalauskohdetta.

Kukonharjun kanavan viehättävä miljöö sai alkunsa 1700-luvulla kun Puumala oli rajaseutua ja venäläiset tarvitsivat uuden vesireitin pohjoiseen. Kukonharjun kanava on 700 m pitkä ja nykyään suosittu reittikohde pienveneilijöille.

Puumalan salmea koristaa paitsi hulppea ja kaunislinjainen Puumalansalmen silta, myös s/s Wenno, joka on uniikki rautarunkoinen tervahöyry. Wenno rakennettiin v. 1907 ja se on täysin toimintakuntoinen. Nykyään Wenno palvelee kuntalaisia ja turisteja tilausristeilijänä.
http://www.etelasavonmuseot.fi/elementit/vesi/vesiamyoten.html

Puumalansalmen silta hallitsee kirkonkylän maisemaa. Viimeiset lossikyydit ajettiin 1995, jolloin silta vihittiin käyttöönsä. Puumalansalmen silta on Suomen 4. pisin maantiesilta. Siltatornin hissi vie kävijän nopeasti näköalatasanteelle 28,5 m korkeuteen, josta voi ihastella ympärillä siintelevää Saimaata. Sillalla ei ole pysäköintiä, mutta siltahissi toimii myös Suomen ainoana vertikaalisena kevyenliikenteen väylänä, sillä polkupyörän kuljettaminen hississä on sallittua. Rohkeimmat voivat jatkaa siltakerroksesta rappuja pitkin ylös näköalakahvilaan, joka kohoaa n. 37 m Puumalan vilkkaan vierassataman yläpuolelle.

Strategiset mitat:

Puumalan puukirkko on Suomen suurimpia puukirkkoja, johon mahtuu 1200 sanankuulijaa. Kirkko valmistui v. 1832 ja sitä ympäröi viehättävä vanha hautausmaa.
Kirkkomaat kätkevät monta tarinaa - niin Puumalassakin. Nuori taiteilijatar Maria Shpak Benois´n valkoinen marmoriristi muistuttaa meitä kesästä 1891, jolloin Maria ja miehensä Albert Benois viettivät kesää Puumalassa. Mukana oli myös Nikolai Benois, tsaari Nikolai I:n hoviarkkitehti. Alkukesän kylmyys oli liikaa hauraalle Marialle ja hän menehtyi vain
21-vuotiaana. Albert Benois'n kädenjälkeä voi ihailla Suomalainen maisema -nimisestä akvarellista painetussa taidekortissa, jota on myytävänä mm. kirjastossa ja matkailuinfossa. Maisema sijoittuu todennäköisesti Puumalan Vesiniemeen.

Yksi Puumalan sotahistoriallisista kohteista on Salpalinja -Bunkkeri, joka on II maailmansodan aikainen Salpalinjaan kuuluva varustus.
Salpalinja on välirauhan ja jatkosodan aikana 40-luvulla Itä-Suomeen rakennettu puolustuslinja. Aikoinaan se oli suurin Suomessa toteutettu rakennushanke, johon osallistui laajimmassa vaiheessa lähes 35 000 miestä ja n. 2000 lottaa muonitustehtävissä. Salpalinja ei koskaan valmistunut kaikilta osiltaan eikä sitä käytetty maanpuolustukseen. Salpalinjan rungon muodostavat n. 700 teräsbetonista rakennettua ase-ja majoituskorsua. Puumalan Salpalinja bunkkeri on tyypillinen kk-korsu ja se valmistui v. 1941. Aseistuksena bunkkerissa on Maxim-konekivääri sekä 45mm:n panssarintorjuntatykki. Korsun seinät ovat 1,60-2,10 m:n vahvuista teräsbetonia. Majoitustiloja on 7-10 miehelle. Bunkkerissa on oma kaivo, viemäröinti ja puuhella.
Kaiken kaikkiaan Puumalan taajamassa on kuusi korsua, vain yksi niistä on kunnostettu ja avoinna yleisölle.

Kysy lisätietoja Puumalan matkailuinfosta (015) 888 9286, 050 562 0706, puumalan.matkailu@puumala.fi

Katso suosituslinkkejämme:

• Mikkelin Seudun Matkailupalvelu ry
• GoSaimaa.fi
• Puumalan seurakunta
• Puumalan Veneseura, S/S Wenno
• Viitostie - kansallisväylä
• Suvorovin kanavat
• Keisarien kesäreitti
• Hurissalon kylä
• Etelä-Savon museot
• Puumalan kirkko
• Järvi-Saimaan laivaretket, Ari Koponen

Palaa matkailun etusivulle