Puumala Suomeksi Puumala In English Puumala Na Russkom German

Nähtävyydet

 

Museot, nähtävyydet ja luontokohteet

Puumalassa on kaksi museota, Liehtalanniemen museotila sekä Sahan museo. Sahan museo sijaitsee Sahanlahdessa, entisen Miettulan sahan alueella, Kalevala Koru Oy:n perustajan Elsa Heporaudan kotimaisemissa. Sahan museo kertoo sahatyöläisten asumisesta ja elämästä 1800-luvun lopulla. Elsa Heporaudasta voit lukea enemmän tästä.

Nuori Elsa Heporauta

Niinisaaressa on idyllinen Liehtalanniemen museotila, jossa lampaat ja kanat tervehtivät kävijää opaspehtoorin kertoessa tarinoita tilan viimeisestä isännästä. Niinisaareen pääsee autolla Hätinvirran lossilla. Puumalan keskustasta matkaa kertyy 12 km pitkin upeaa saaristotietä. Museon parkipaikalta on kävelymatkaa noin 300 metriä - leveä metsäpolku on osa tilan luonnonsuojelualuetta. Liehtalanniemessä on myös luontopolku, vieraslaituri sekä melojien telttapaikka. Museo on avoinna kesä-elokuussa 2017. Liehtalan historiasta ja rakennuksista voit lukea lisää tästä esitteestä.

Tässä on uusi Liehtalanniemen hoito-ja käyttösuunnitelma vuodelta 2012. Suunnitelman liitteisiin voi tutustua Puumalan matkailuinfossa.

 

Puumalan museot ja konekiväärikorsu nro 4

 

Lietveden ja Eteläisen saariston maisematiet esittelevät järviluontoa upeimmillaan. Lietveden huikeita maisemia voi ihailla myös Lietveden näköalapaikalta.

 

Puumalan luonto on ainutlaatuinen ja monimuotoinen. Sokkeloinen saaristo tarjoaa yllätyksiä kuten Loketon onkaloPistohiekalla. Loketonvuoren halkeama on noin 10-13 m syvä ja 70 m pitkä. Lokettoon löydät kääntymällä Pistohiekalta Honkajoentielle. Saarijärven kohdalla viitta opastaa vasemmalle johtavalle polulle. Kohteesta lisää tässä.

 

Rakokivet ovat mahtava luonnonnähtävyys Saarijärvellä, Hurissalossa. Siirtolohkareet kohoavat korkeuksiin mäntyisen mäen laella ja muodostavat helmaansa luolan. Keväällä 2005 pystytetyt opasviitat ohjaavat kulkijaa kantatie 62:lta, Reposen lomamökkien risteyksen kohdalta Saarijärventielle.

Puumalan kalliomaalaukset vievät katsojan 5000 vuoden taakse Saimaan esihistoriaan. Kaiken kaikkiaan Puumalasta on löydetty yhdeksän eri kalliomaalauskohdetta. Uusin maalauslöytö on kesältä 2015. Paikka sijaitsee noin kahdeksan kilometriä kirkonkylästä etelään, Luukkolan kylässä (Länsi-Savon 1.7.15 artikkeliin tästä) Lisää tietoa kalliomaalauksista ja mm. paikkakoordinaatit löytyvät täältä.


Syrjäsalmi

 

Kukonharjun kanavan viehättävä miljöö sai alkunsa 1700-luvulla kun Puumala oli rajaseutua ja venäläiset tarvitsivat uuden vesireitin pohjoiseen. Kukonharjun kanava on 700 m pitkä ja nykyään suosittu reittikohde pienveneilijöille.

 

Puumalan salmea koristaa paitsi hulppea ja kaunislinjainen Puumalansalmen silta, myös s/s Wenno, joka on uniikki rautarunkoinen tervahöyry. Wenno rakennettiin v. 1907 ja se on täysin toimintakuntoinen. Nykyään Wenno palvelee kuntalaisia ja turisteja tilausristeilijänä. Wennon historiasta löytyy lisätietoja täältä.



http://www.etelasavonmuseot.fi/elementit/vesi/vesiamyoten.html

 

Puumalansalmen silta hallitsee kirkonkylän maisemaa. Viimeiset lossikyydit ajettiin 1995, jolloin silta vihittiin käyttöönsä. Puumalansalmen silta on Suomen 4. pisin maantiesilta. Siltatornin hissi vie kävijän nopeasti näköalatasanteelle 28,5 m korkeuteen, josta voi ihastella ympärillä siintelevää Saimaata. Sillalla ei ole pysäköintiä, mutta siltahissi toimii myös Suomen ainoana vertikaalisena kevyenliikenteen väylänä, sillä polkupyörän kuljettaminen hississä on sallittua. Rohkeimmat voivat jatkaa siltakerroksesta rappuja pitkin ylös näköalakahvilaan, joka kohoaa n. 37 m Puumalan vilkkaan vierassataman yläpuolelle.

 

Strategiset mitat:

Aloitusvuosi 1993
Sillan kokonaispituus 781 m
Tukipilareiden lukumäärä 17 kpl
Betonin määrä 10 000 m³
Vapaa alikulkukorkeus 25 m
Vesiväylän leveys 330 m
Perustamissyvyys vesiosuudelta 9-10 m
Kannen hyötyleveys 13 m
- ajorata 9 m
- kevyt liikenne 4 m
Sillan korkeus 28,5 m
Korkeus kahvilakerroksessa 37 m
Pisin jänneväli 140 m
Kustannukset 74 Mmk
Vihkiäistilaisuus 31.10.1995
Viimeistelyineen valmis 31.7.1996

 

Puumalan puukirkko on Suomen suurimpia puukirkkoja, johon mahtuu 1200 sanankuulijaa. Kirkko valmistui v. 1832 ja sitä ympäröi viehättävä vanha hautausmaa. Kirkkomaat kätkevät monta tarinaa - niin Puumalassakin. Nuori taiteilijatar Maria Shpak Benois´n valkoinen marmoriristi muistuttaa meitä kesästä 1891, jolloin Maria ja miehensä Albert Benois viettivät kesää Puumalassa. Mukana oli myös Nikolai Benois, tsaari Nikolai I:n hoviarkkitehti. Alkukesän kylmyys oli liikaa hauraalle Marialle ja hän menehtyi vain 21-vuotiaana. Albert Benois'n kädenjälkeä voi ihailla Suomalainen maisema -nimisestä akvarellista painetussa taidekortissa, jota on myytävänä mm. kirjastossa ja matkailuinfossa. Maisema sijoittuu todennäköisesti Puumalan Vesiniemeen.

 

Yksi Puumalan sotahistoriallisista kohteista on Salpalinja -bunkkeri. Salpalinja on välirauhan ja jatkosodan aikana 1940-luvulla Itä-Suomeen rakennettu puolustuslinja. Aikoinaan se oli suurin Suomessa toteutettu rakennushanke, johon osallistui laajimmassa vaiheessa lähes 35 000 miestä ja n. 2000 lottaa muonitustehtävissä. Salpalinja ei koskaan valmistunut kaikilta osiltaan eikä sitä käytetty maanpuolustukseen. Salpalinjan rungon muodostavat n. 700 teräsbetonista rakennettua ase-ja majoituskorsua. Puumalan Salpalinja -bunkkeri on tyypillinen kk-korsu ja se valmistui v. 1941. Aseistuksena bunkkerissa on Maxim-konekivääri sekä 45mm:n panssarintorjuntatykki. Korsun seinät ovat 1,60-2,10 m:n vahvuista teräsbetonia. Majoitustiloja on 7-10 miehelle. Bunkkerissa on oma kaivo, viemäröinti ja puuhella. Kaiken kaikkiaan Puumalan taajamassa on kuusi korsua, vain yksi niistä on kunnostettu ja avoinna yleisölle.

 

Kysy lisätietoja Puumalan matkailuinfosta 050 562 0706, puumalan.matkailu(at)puumala.fi

 

Katso suosituslinkkejämme: